Kotkalainen rakennusalan lehtori Anu Kuusela on osoittanut
arvokasta kansalaisrohkeutta nostaessaan vasemmistoliiton valtuustoryhmän
välityksellä tilapalvelun toiminnan yleiseen keskusteluun. Kuusela
on yrittänyt saada käsiinsä Keskuskoulun urakan mm. korjaussuunnitelmia
tuloksetta.
Tilapalvelut perustelee toimintaansa sillä, että
konsulttifirma Vahanen Oy:n kanssa tehdyssä sopimuksessa lukee, että
asiakirjoja ei saisi luovuttaa kolmannelle osapuolelle. Ymmärrän, että
tilapalvelut haluaa noudattaa tekemäänsä sopimusta, mutta sen tulkinnassa on
unohdettu julkisuuslaki.
Tilapalvelut perustelevat kieltäytymistään julkisuuslain
kohdalla, jossa liikesalaisuudet antaisivat oikeuden salailuun. Kuntaliiton
minulle antaman vastauksen mukaan tulisi tilapalvelun siinä tapauksessa
yliviivata asiakirjoista liikesalaisuuteen viittaavat kohdat – mutta joka tapauksessa
luovuttaa asiakirjat Kuuselalle. Konsulttifirman kunnalle myymät selvitykset
ovat yksiselitteisesti kunnan asiakirjoja, joihin sovelletaan julkisuuslakia. Tilapalvelut
tulkitsevat jo sinällään julkisuuslain kanssa ristiriidassa olevaa sopimusta
mielestäni väärin. Kaikki viranomaisen toiminta ja asiakirjat ovat julkisia,
ellei laissa toisin määritellä.
Tapaus on nostanut esiin julkisyhteisön ja yksityissektorin
välisen periaatteellisen eron. Siinä missä julkisyhteisö lähtee asioiden
lähestulkoon täydellisestä avoimuudesta, jossa vapaa tiedonsaanti mahdollistaa kehittymisen,
lähtee yritysmaailma siitä, että tieto on myytävää omaisuutta, jota on syytä varjella.
Kun on kyse yhteisistä verovaroista maksetuista peruspalveluista, kouluistamme
ja sosiaalipalveluistamme ei yritysmaailmasta tutulle salailukulttuurille voi
antaa jalansijaa. On kaikkien etu, että esim. Keskuskoulun sisäilmaremontin
tulokset ja toimenpiteet voidaan kyseenalaistaa ja asiasta käydä keskustelua,
jos tähän on aihetta.
Samaan aikaan tämän jupakan aikana on tilapalvelujohtaja Pehkonen ainakin perussuomalaisten kannattamana ajamassa Kotkaan kokonaan yhtiöitettyä tilapalvelua, jonka haltuun annettaisiin kaikki kaupungin kiinteistöt kouluista konserttitaloon. Kuntalaisten oikeusturvaa varjeleva julkisuuslaki ei kuitenkaan koske kuntien omistamia yhtiöitä, ja mm. luottamushenkilöillä on rajallinen tiedonsaantioikeus yhtiöiden asioihin. Jatkossa kaupunki voisi siis täysin laillisesti pitää julkisiin kiinteistöihinsä liittyviä asioita piilossa sekä kuntalaisten että luottamushenkilöiden ulottumattomilla. Eräät kenties kehuvat mallia dynaamiseksi, mutta tämä synnytetään poistamalla kuntalaisten lailliset mahdollisuudet valvoa ja vaikuttaa yhteisiin asioihimme.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti
Kommentoi!