Maksuhäiriömerkinnän tuomat rangaistukset syventävät köyhyyttä

Hyvinvointiyhteiskunnan yksi olennaisin vahvuus on, että sen rakenteet ja tukiverkot antavat mahdollisuuden jokaiselle nousta jaloilleen syvenneiden ongelmien keskellä. Tai näin sen ainakin pitäisi olla.

Tilanteessa, jossa ihmiseltä on syystä tai toisesta lähtenyt alta asunto ja mennyt elämän

myllerryksessä myös luottotiedot, on nouseminen takaisin yhteiskunnan rattaisiin tehty

äärimmäisen vaikeaksi. Hyvin toimeentulevan on helppo kauhistella sitä, miksi ihminen ei vain

ota itseään niskasta kiinni, jos ei ymmärrä minkälaiset muurit luottotiedottomalle on rakennettu

ympärilleen.

Elämän alkuun pääsemiseksi esimerkiksi asunnon saaminen on todella vaikeaa luottotiedot-

tomalle. Yksi yleisin konkreettinen syy asunnottomuuden taustalla on nimenomaan asunnot-

toman maksuhäiriömerkintä. Jos merkintä on tullut vuokrarästeistä, on uuden asunnon saa-

misen ehtona usein rästien maksaminen.

Pankkipalveluiden -tai vakuutuksien saaminen on merkinnän jälkeen vaikeaa. Luottotiedoton

ei voi osallistua yhteiskunnan toimintoihin, joissa tunnistautuminen vaatii pankkitietoja. Hänet

on suljettu monen demokraattisen vaikutuskanavan ulkopuolelle. Tämä vaikeuttaa huomat-

tavasti myös laskujen maksamista ja oman talouden hoitamista. Kaikki ymmärtävät näiden

rangaistuksien ristiriidan. Jokaisen henkilökohtaisen talouden kannalta merkittävin eli työn-

saanti on myös vaikeaa. Työnantajalla on oikeus tarkistaa hakijan luottotiedot, jos työssä

käsitellään rahaa.

Rangaistukset vaikeuttavat nimenomaan mahdollisuutta taloudelliseen omatoimisuuteen,

joita edellytetään jaloille pääsemiseksi. Tässä on ongelman olennaisin ristiriita.

Nouseminen takaisin jaloilleen on Suomessa tehty äärimmäisen vaikeaksi. Moniongelmaiselle

heidän tilanteensa itsessään pitäisi olla jo riittävä rangaistus. Näiden esteiden päälle kasatut

ansat eivät kuulu hyvinvointiyhteiskuntaan - niita pitäisi ennemmin purkaa.

Kyseessä ei ole vain moraalinen ongelma. Tämä tulee myös sille yksilön kyvyttömyyttä kauhis-

televalle hyvätuloiselle veronmaksajalle hyvin kalliiksi. Pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytynei-

syyden hinta on mittava, ja osasyynä on se, että yhteiskunta potkii maahan kaatunutta sen

sijaan että tarjoaisi auttavan kätensä. Yhteiskunta on niin vahva kuin sen heikoin lenkki on.