Kotkan demokratia remonttia vailla

Kotkalaisen kuntapolitiikan seuraaminen on varmasti tuonut lisää harmaita hiuksia itse kullekin. Epäreilut palkankorotukset ovat olleet kohuista härskeimpiä, jotka ovat rikkoneet jopa valtakunnallisen uutiskynnyksen. Keväällä hyväksytty kouluverkkoselvityskin ennätti jo todistaa itsensä totaaliseksi epäonnistumiseksi. Kouluja puolustavan kansanliikkeen osoittamat epäkohdat selvityksessä tuotiin päätöksentekijöille monta kertaa ilmi, mutta liian harva heistä lotkautti korvaansa. Mikä ihme täällä oikein mättää?

On selvää, että ongelmat liittyvät demokratiaan. Päätöksentekijät käyttävät selkänojanaan konsultteja ja virkamiehiä, joiden puolueettomuudesta ei ole taetta. Kotkassakin tehdyt kalliit selvitykset ovat pelkkää politiikkaa. Valtuutettujen on tietenkin luotettava heille virallisesti osoitettuja faktoja, mutta kuka enää kuuntelee valtuutuksen antajia – eli kuntalaisia? Homma on vinksallaan, jos valtuutetun tehtävä on uskotella kuntalaisia konsulttien mielipiteiden taakse, eikä toisinpäin.

Mikä sitten avuksi? Ensinnäkin on selvitettävä kuinka virkamiesten ja kaupunginjohtajan toimintaa voisi valvoa tarkemmin. Ainakin kaupunginjohtajan tulisi nauttia kuntalaisten luottamusta. Luottamus tulisi mitata vähintään vaalien alla. Se onko kyseessä pormestarimalli tai kyläpäällikkömalli, on aivan sama. Tärkeintä on, että demokratia ulottuisi Kotkassa myös ylimpään johtoon.

Ruohonjuuritasolla kuntalaisten kuulemista on lisättävä reilusti. Kuntalaisilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa kuntansa asioihin myös vaalien välissä. Kouluverkkoselvityksen tiimoilta järjestettiin kyllä keskustelutilaisuus kirjastolla. Harmillista, että tilaisuus pidettiin vasta kun kaupunginhallitus oli jo päätöksensä tehnyt. Kuntalaisia ja asioihin vihkiytyneitä tahoja on kuultava aina asioiden valmisteluvaiheessa. Pahitteeksi ei olisi, jos vastaavanlaisia tilaisuuksia järjestettäisiin jo ennen lautakuntakäsittelyä, jolloin todellinen vuorovaikutus olisi mahdollista.

Lisäksi nykypäivänä ei olisi vaikeaa hoitaa kuulemisia myös verkossa. Kuntalaisten vaikuttamista tukemaan voisi perustaa vuorovaikutusportaalin verkkoon, jossa kaupungin päätökset ja esitykset olisi helposti saatavilla. Tätä kautta voisi seurata mm. valtuustonkokouksia suorana nettilähetyksenä. Investointina tällainen ei maksaisi varmasti vuosittain Pehkosen palkankorotusta enempää.

Demokratia perustuu kansalaisen luottamukseen päättäjiä kohtaan. Myös epämiellyttävät päätökset niellään helpommin, kun niillä on asukkaiden enemmistön tuki takana. Kotkan demokratia on kuin 70-luvulla rakennettu tasakattoinen homekoulu – remonttia vailla. Remontteja meillä piisaakin monella sektorilla. Jokaisen kuntavaaliehdokkaan tulisi mielestäni sitoutua kehittämään Kotkaa demokraattisempaan suuntaan!